Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tutkimus: Suomalaiset panostaisivat kehitysyhteistyössä koulutukseen - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.7.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Tutkimus: Suomalaiset panostaisivat kehitysyhteistyössä koulutukseen

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat muuttuneet aiempaa myönteisimmiksi. Lähes joka neljäs lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja.

Lähes joka neljäs suomalainen (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin.

Kehitysministeri Heidi Hautala. Kuva: Eero Kuosmanen Kehitysministeri Heidi Hautala kehitysyhteistyögallupin tuloksia esitelleessä tiedotustilaisuudessa 5. heinäkuuta 2011. Kuva: Eero Kuosmanen

Luvut käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta.

Kehitysministeri Heidi Hautala muistutti tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tekemään päätökseen osoittaa bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Kyselyn perusteella suomalaiset tukevat tätä tavoitetta: luku vastaa yleisintä käsitystä siitä, mikä olisi sopiva kehitysyhteistyömäärärahojen taso.

Hautala totesi, että vaikka tavoitetta ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, sitä kohti voidaan edetä. ”Ei ole kyse luovutuksesta. Tavoitteet ovat entisellään.”

Ministeri Hautala iloitsee, että tutkimustuloksissa näkyvät hallitusohjelman painotukset. Demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysyhteistyön motiivina on lähes tuplannut kannatuksensa verrattuna viime vuoden kyselyn tuloksiin.

Yhä useampi kansalainen siis ajattelee, että demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen kehitysmaissa on tavoiteltavaa ja jopa mahdollista kehitysyhteistyön keinoin.

Hautala muistuttaa, että kehityspolitiikka on osa laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

”Vaikka tässä hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkut ovatkin eri henkilöillä, toivon, että voimme tehdä työtä yhdessä”, hän sanoi.

Kehitysyhteistyö lisää turvallisuutta

Kehitysyhteistyön motiiveja kysyttäessä kansalaisten vastauksissa on mielenkiintoinen muutos viime vuoteen verrattuna. Moraalisen velvollisuuden ja köyhyyden poistamisen tavoittelun lisäksi kolmanneksi tuleva syy ”kehitysmaiden ihmisten elinolojen parantaminen ja siten laittoman siirtolaisuuden ehkäiseminen” sai kaksi kertaa niin paljon kannatusta kuin viime vuonna.

Osa kansalaisista näkisi siis kehitysyhteistyön keinona auttaa ihmisiä ”omissa kotimaissaan” muuttotulvan hillitsemiseksi ja köyhien pitämiseksi omien rajojemme ulkopuolella.

Toisaalta tämä tulos voi olla myös osoitus siitä, että ihmisten tietoisuus siirtolaisuudesta ja sen merkityksestä on kasvanut. Ministeri Hautala muistutti, että laiton siirtolaisuus ja pakolaiset nähdään usein isompina uhkina kuin ne ovatkaan.

”Esimerkiksi Libyasta paenneet eivät ole tulleet Eurooppaan vaan siirtyneet lähinnä Tunisiaan ja Egyptiin.”

Lähes kaikki suomalaiset uskovat, että kehitysyhteistyö lisää turvallisuutta. Lähes kaikki suomalaiset pitävät myös humanitaarista apua tärkeänä.

Kehitysministeri Heidi Hautala ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Kuva: Eero Kuosmanen Kehitysministeri Heidi Hautala ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Rahkonen esitteli tiedotustilaisuudessa kehitysyhteistyögallupin 2011 tuloksia. Kuva: Eero Kuosmanen

Koulutuksessa on kehitysyhteistyön ydin

Suomalaiset ovat tunnetusti ylpeitä ja tietoisia koulutuksen ja ihmisten tietotaidon lisääntymisen merkityksestä yhteiskunnan kehittymisessä. Ei siis ole yllättävää, että koulutus nähdään osa-alueena, johon Suomen kehitysyhteistyössäkin pitäisi eniten panostaa.

Uusi hallitusohjelma korostaa koulutuksen merkitystä kehityspolitiikan painopisteenä, erityisesti kehitysmaiden nopeasti kasvavan nuorison ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi.

Kysymys avun perillemenosta ja tuloksellisuudesta askarruttaa kansalaisia joka vuosi. Epäillään, ettei kehitysyhteistyö tavoita kohderyhmiään tai että vastaanottajamaan heikko hallinto estää yhteistyön onnistumisen ja tulosten saavuttamisen. Kysymykset ovat kehitysyhteistyötä harjoittavien ja sitä tutkivien asiantuntijoiden jatkuvan pohdinnan kohteena.

Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta pyritään edistämään monin keinoin ja aiemmista kokemuksista oppien. Hallitus on sitoutunut antamaan selonteon kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta. 

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat siitä, että kehitysyhteistyöllä on edelleen Suomen kansan laaja tuki.

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.7.2011


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot