Suomi panostaa keskeisimmillä toimialoilla seuraaviin toimintoihin:
Talous- ja rakennepolitiikka
- Pyritään säilyttämään taloudellinen ulottuvuus OECD:n toiminnan ytimenä ja punaisena lankana.
- Keskitytään talouksien rakennekysymyksiin tämän ollessa järjestön vahvuus ja muista kansainvälisistä järjestöistä erottava tekijä.
- Tuetaan tätä priorisointia ja edistetään analyysien syventämistä kestävän kasvun puitteiden kehittämiseksi.
- Tuetaan työtä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi rakennepolitiikan eri lohkoilla.
- Hyödynnetään OECD:n tarjoamia mahdollisuuksia vertaistuen ja -painostuksen avulla edistää parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa niin OECD:n jäsenmaissa kuin sen ulkopuolella kansainvälisten toimintapuitteiden kehittämiseksi.
- Tuetaan pyrkimyksiä hallitusti lisätä globaalinäkökulma analyyseihin.
- Pyritään turvaamaan nykymuotoisten taloudellisten maatutkintojen ja verotusta koskevan vakiintuneen toiminnan jatkuminen.
- Rahoitusmarkkinakysymysten osalta edistetään näkökulman suuntaamista enenevästi sääntelyn kehittämiseen.
- Hallinnon kehittämistyön osalta tuetaan pyrkimystä tuottaa nykyistä järjestelmällisemmin seurantatietoa hallinnon uudistusten vaikutuksista jäsenmaissa.
Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka
- Korostetaan Suomen elinkeinopolitiikan kannalta OECD:n perustavoitteen toteutumista eli taloudellisen kasvun edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä
- Edesautetaan kasvun luomista ja rakenteellista sopeutumista koskevien aloitteiden ja selvitysten huomioon ottamista Suomessa.
- Panostetaan OECD:n ja taloudellisesti merkityksellisimpien ei-jäsenmaiden välisen yhteistyön kehittämiseen.
- Panostetaan lisäksi:
- yrityksiin vaikuttavan sääntelyn yksinkertaistamiseen
- kilpailupolitiikan analysointiin ja koordinointiin
- OECD:n roolin vahvistamiseen yritysten "Corporate governance" -toiminnassa
- innovaatiotoiminnan seuraamiseen ja sen tulosten arviointiin
- politiikkavaihtoehtojen selvittämiseen yritys- ja teollisuuspolitiikassa
- tieto- ja viestintäteknologian merkitykseen elinkeinoelämän uusiutumisessa
- Seurataan aktiivisesti kansainvälistä energiatilannetta Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toiminnan puitteissa.
Kauppapolitiikka
- Edistetään sitä, että OECD:n tuottama kauppapoliittinen tutkimus on valikoidusti suomalaisten kauppapolitiikan ammattilaisten käytössä ja hyödynnettävissä; sitouttaa heitä OECD:n kauppatyöhön vaikuttamiseen ja ohjaamiseen.
- Tuetaan järjestön kauppapoliittista työtä ja vaikuttaa siihen, että työ on tarpeeksi joustavaa, ennakoivaa, WTO:n neuvottelukierrosta parhaalla tavalla tukevaa ja mahdollisuuksien mukaan horisontaalista.
- Tutkimustyössä edistetään erityisesti palvelukaupan vapauttamista koskevaa jatkotyötä, kauppaa ja kehitystä sekä kalibraatiota koskevaa tutkimustyötä, Etelä-Etelä -kauppaa ja sen vapauttamista koskeva tutkimusta sekä siirtymätalouksia (erityisesti Venäjä, Kiina ja Intia) koskevaa kauppapoliittista työtä.
- Edistetään Suomen kauppaa ja kehitystä koskevan aloitteen työstämistä OECD:ssä
Maatalous- ja kalastuspolitiikka
- Korostetaan maatalouden monivaikutteisuuteen liittyvän työn tärkeyttä. Tällöin maatalouspolitiikka nähdään läheisessä yhteydessä maaseutupolitiikkaan sekä ympäristöpolitiikkaan, ja näkökulman laajentuessa esille tulee Suomen kannalta tärkeitä asioita.
- Vaikutetaan siihen, että maataloussektorin kauppapoliittisissa kysymyksissä ja WTO:n maatalousneuvotteluihin liittyvissä aiheissa Suomen ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset intressit otetaan huomioon asianmukaisesti työohjelmissa ja työskentelyssä.
- Hyödynnetään tehokkaasti omassa analyysityössä OECD:ssä tehtävää maatalouspoliittiseen seurantaan, maatalouden erityisaiheisiin liittyviin selvityksiin ja ennustuksiin sekä ekonometristen mallisovellusten kehittämiseen liittyvää työtä.
- Korostetaan koherenssia maatalous- ja kalastus- sekä kehityspolitiikoiden välillä ja edistetään kehitysmaiden differointikeskustelua maataloustuotteiden kaupankäynnissä oikeudenmukaisen ja tasapainoisen kauppajärjestelmän turvaamiseksi.
- Edistetään ja hyödynnetään kalastuspolitiikan uudistamiseen liittyvää työtä (mukaan lukien työmarkkinoiden säätelyn sekä kalastuskapasiteetin säätelyn ja tukipolitiikan) sekä kalastuksen globalisaatiotutkimusta (sisältäen vesiviljelyn kasvun maailmalla ja kaupan esteiden vähentymisen vaikutuksen).
Ympäristöpolitiikka
- Kehitetään kestävää kulutusta ja tuotantoa tukevia keinoja ja välineitä (ml. kannustimien käyttö), edistetään niiden käyttöönottoa ja tuetaan ko. kapasiteetin rakentamista erityisesti kehitysmaissa
- Kehitetään sektorikohtaisia ohjaus- ja muita keinoja kestävän kehityksen toteuttamiseksi läpäisyperiaatteen mukaisesti
- Panostetaan lisäksi:
- YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvittaviin selvityksiin ja keinoanalyyseihin
Kehityspolitiikka
- Vaikutetaan kehitysapukomitean (DAC) työn priorisointiin ja rakenteiden virtaviivaistamiseen.
- Tuetaan YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista.
- Pidetään esillä kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja painotetaan sitä erityisesti kauppa- ja kehityskysymyksissä.
- Tuetaan odotettavissa olevan kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun hallintaa.
- Edistetään Pariisin julistuksen seurantaa ja seurantajärjestelmien kehittämistä sekä avun tuloksellisuuden vahvistamista.
- Osallistutaan aktiivisesti OECD/DACin piirissä käytävään keskusteluun kansainvälisestä rahoitusarkkitehtuurista.
Lisäksi panostetaan:
- OECD:n eri politiikkasektoreiden työssä otetaan johdonmukaisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristön kestävä kehitys sekä erityisesti luonnontaloudellisesti kestävä kehitys
- kehitysmaiden talouskasvuun ja köyhyyden vähentämiseen tähtäävään työhön
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- Hyödynnetään Suomen hyvää menestystä aiemmissa kansainvälisessä vertailussa (mm. oppisaavutusvertailu PISA:ssa) sekä toimitaan aktiivisesti koulutuksen laatua edistävässä OECD:n työssä ja hankkeissa.
- Edistetään Suomen tunnettavuutta korkean ja laadukkaan koulutustason maana.
- Tarkastellaan OECD- työn kautta esiin nousseita politiikkavaihtoehtoja sekä -ohjeita ja jäsenmaiden kokemuksia ja välitetään kokemuksia kotimaiseen koulutuksen tulevaisuuskeskusteluun sekä koulutus- ja tiedepoliittisiin uudistuksiin.
- Otetaan huomioon erityisesti väestön ikärakenteen koulutukselle, sen rakenteille ja sisältöihin, asettamat muutospaineet sekä tarve kehittää inhimillisiä voimavaroja T & K- toimintaa varten.
- Osallistutaan aktiivisesti koulutuksen, etenkin korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen ja tieteen rahoituskysymysten käsittelyyn.
Sosiaali- ja terveyspolitiikka
- Korostetaan ikärakenteen muutosten vaikutuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseen.
- Tarkastellaan OECD:n kokemuksia muutosten vaikutuksista palveluiden rahoitukseen, tuotantoon ja käyttöön.
- Analysoidaan OECD:n ja sen jäsenmaiden kokemuksia siirtolaisuuden ja maahanmuuton sosiaaliturvalle ja muille yhteiskunnan alueille aiheuttamista muutospaineista.
- Tarkastellaan OECD-maiden kokemuksia maahanmuuttajien työllistymisestä ja integroitumisesta sekä maahanmuuton yhteyksistä työvoimatarpeeseen.
- Terveyskomitean työn kautta edistetään meneillään olevien kansallisten terveydenhuoltoon liittyvien ohjelmien toteutusta.
- Tehdään tunnetuksi OECD:n tekemän Suomen terveydenhuollon maa-arvion tuloksia.
Työllisyys-, työelämän kehittämis- ja maahanmuuttopolitiikka
- Edistetään OECD:n uudistetun Työpaikat-strategian hyväksikäyttöä kansallisen työllisyyspolitiikan toteutuksessa.
- Huolehditaan siitä, että OECD:n globalisaatiota ja sen työmarkkinavaikutuksia koskevat tutkimustulokset, asiantuntemus ja politiikkasuositukset ovat tehokkaasti käytettävissä kansallisen valmistelutyön tukena.
- Tuetaan väestön ikääntymistä ja työllisyyspolitiikkaa käsitelleen teematutkimuksen tulosten ja politiikkasuositusten hyödyntämistä kansallisissa toimintalinjauksissa.
- Huolehditaan siitä, että OECD:n kautta saadaan jatkuvasti tietoja jäsenmaissa harjoitetun työaikapolitiikan hyvinvointivaikutuksista erityisesti suhteessa työn ja perheen yhteensovittamiseen ja tuottavuuteen.
- Seurataan monikansallisia yrityksiä koskevan suosituksen toteutumista jäsenmaissa.
- Osallistutaan keskusteluihin kansainvälisistä uusia muotoja saavista muuttoliikkeistä sekä hyödynnetään OECD:n piirissä tehtyä tutkimusta ja tietoja OECD-jäsenmaiden kehittyvistä maahanmuuttopolitiikoista, erityisesti työperäisen maahanmuuton ohjelmaa ajatellen.
- Tuetaan pyrkimyksiä vertailukelpoisten kansainvälisten siirtolaisuutta koskevien tilastojen aikaansaamiseksi sekä työvoiman liikkumiseen ja maahanmuuttajien (työelämään) kotoutumiseen liittyviä tutkimushankkeita.
- Hankitaan ja levitetään tietoa sekä osallistutaan keskusteluun siitä, miten OECD-maissa vaikutetaan paikallislähtöisin hankkein työllisyysasteen nostamiseen ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseen.
Päivitetty 5.4.2013
